On niin paljon sellaista, mitä emme tiedä omista vanhemmistamme. On niin paljon sellaista, mitä he eivät tiedä meidän tietävän.

Pietari, vuosi 2010. Stella näkee sattumalta, miten hänen vierailulle saapunut äitinsä kohtaa miehen, joka tuntuu etäisesti tutulta. Tapahtuma raottaa oven muistoihin lapsuudesta ja nuoruudesta 1970-80-lukujen Virossa ja kohtauksiin vanhempien avioliitosta, jonka sileä lasipinta heijasti kaikki kysymykset takaisin.

Samaan aikaan Stella yrittää ratkaista oman avioliittonsa mahdottomalta tuntuvaa yhtälöä huomatessaan, että pettävän tyynen alta voi paljastua kokonainen vaiettu elämä maininkeineen, syvänteineen ja hyökyaaltoineen.
 
Tyyni valtameri on hienovaraisen tarkka kamarinäytelmä hyväksyvästä rakkaudesta ja anteeksiannosta.
 

Paperikirja
Sähkökirja
Osta

32.00 €

Kolmen  sukupolven naisten elämänvaiheita Virossa kuvaava romaani jättää valoisan jälkimaun kipeistäkin teemoista huolimatta. Vimman, selviytymisen, vihan ja rakkauden täyttämä elämä ei ole helppoa, mutta se on täyteläistä. Salaisuuksien ja valheiden vanavedessä seuraavat myös anteeksianto ja toivo. Lyhyet luvut liikkuvat ajassa ja paikassa. Paitsi romaani, kokonaisuus on myös kaunista historiankirjoitusta ja arjenkuvausta. Erityisesti pidin luonnonkuvauksesta, joka liittyi kaupunkiympäristöön. Metroasemien aukoista, syksyisessä sateessa kiiltelevistä kaduista.
Kodin Kuvalehti
 

Tyyni valtameri on laatukirjallisuutta parhaimmillaan olematta silti ikävä tai monimutkainen. Jokaisen, joka pohtii parisuhdetta, pettämistä ja sukupolvien välisiä salaisuuksia, kannattaa lukea se. Ja itse asiassa muidenkin.
Tuija, Kirjavinkit

Teos puhuttelee sitä lukijaa, joka kaipaa esteettistä Eurooppaa ja kaukoromantiikkaa, vaikka romaanin maailma on osaksi neuvostoliittolainen, osaksi tätä päivää.
Pietari ja Leningrad tuntuvat esteettisesti eurooppalaisilta suurkaupungeilta. Lyyris-modernistinen kieli, yksilöllinen ihmiskuva ja yksityiskohtien esteettinen kuvaus tuovat mieleen Viron ensimmäisen tasavallan ajan, vaikkei siellä ajallisesti liikutakaan.
Ville Hytönen, Helsingin Sanomat

Kai Aareleid


Kai Aareleid

Korttitalo