Rääppöö

Ruotsinkielistä versiota on jo ehditty kehumaan, eikä suotta.
Novellit ovat mainioita tutkielmia poikana ja miehenä olosta, varsinkin sosiaalisista suhteista. Hienovaraiset koodistot ovat piilossa, mutta vaikuttavat vahvasti taustalla. Åhman nostaa ne esiin lämpimästi. Hän ymmärtää varsinkin heitä, jotka eivät tuosta vain solahda maskuliinisiin normeihin.

Laura Krohn, Ilkka-Pohjalainen

Jos Kaj-yhtyeen musiikki ja huumori on luonteeltaan lempeää, samalla linjalla kulkee myös Rääppöö. Åhman (s. 1993) kirjoittaa lämpimin sävyin lyhyitä tarinoita siitä, mitä on kasvaa mieheksi.

[Åhman] kirjaa miellyttävän tarkkanäköisesti ja sujuvasti yksiin kansiin miehuuden arkkityyppejä ja elämän käännekohtia.

Ilkka Taavitsainen, Iisalmen Sanomat

Pohjalaisressukat harvinaisessa valokeilassa

Axel Åhmanin novellikokoelma näyttää kauniisti, miten hiljaisuuden perintö siirtyy isältä pojalle.

[...] 

Kertojaäänessä on KAJ:n huumorista tuttua itseironiaa, mutta proosassa se soi lempeämmin. Åhman ei rakenna karikatyyrejä, vaan pysähtyy arkisiin hetkiin ja etsii niistä ymmärrystä ja empatiaa.

Välillä tekstit muuttuvat absurdeiksi. Huumori muistuttaa ruotsalaisen Solsidan-sarjan kuivakkaa, mustaa sävyä [...]

Rääppöö ei teoksena pyri rikkomaan hiljaisuuden kulttuuria, vaan kuuntelemaan sitä.

Lotta Mikkilä, Helsingin Sanomat