Diiva sohvallani

Diiva sohvallani rakentuu pitkälti kertojan ja sohvalle kuvitellun laulajan vuorovaikutuksesta ja dialogeista, joissa Callas replikoi hänestä tehtyjen teosten ja haastattelujen sitaateilla. Mittavan lähdeluettelon avulla ne voi halutessaan myös tarkistaa. Näin Vanhatalo luo ihan kelpo kertomuksen Callasin vaiheista, niitä viisaasti tulkiten. [...]

Callas on kuitenkin vain tikapuut, joita pitkin kertoja pääsee varsinaiseen aiheeseensa: oman taiteellisen lahjakkuutensa erittelyyn.

Siinä Vanhatalon teksti on parhaimmillaan, sillä kahden erilaisen äänen, kirjallisen ja musikaalisen, vertailu on kiinnostavaa.

Suvi Ahola, Helsingin Sanomat

Diiva sohvallani on antoisimmillaan kuvatessaan laulamisen aktia, toistoa ja ilon pilkahduksia, kun ääni alkaa soida. Kertoja on jo löytänyt kirjailijan äänensä, nyt löytyy laulajan ääni.

Taru Torikka, Suomen Kuvalehti