Amelian luut
Heinäkuussa 1937 lentäjä Amelia Earhart haaksirikkoutuu Electra-koneellaan Tyynenmeren autiolle saarelle. Seikkailijan ennätysmatka maailman ympäri katkeaa, mutta toivo poispääsystä ei sammu. Saarella Earhart ajattelee elämänsä ihmisiä ja vaiheita ja lähettää radioviestejä hiljalleen aaltoihin vajoavan Electransa ohjaamosta. Toisinaan tuntuu kuin joku kuulisi.
Tulevaisuuden pohjoisessa saarikaupungissa Puutarhuri haluaa herättää maailmasta kadonneen lumen ja pelastaa lapsensa Uuden Atlantin tulvilta. Muuttaja nauhoittaa lokia yhä erikoisemmista toimeksiannoistaan, ja Kuvataiteilija rakentaa pääteostaan, Musta Laatikko -installaatiota, joka toteuttaa hänen katoamisfantasiansa.
Mikkosen vangitseva proosakerronta kieputtaa menneisyyden ja tulevaisuuden kudelmaksi, jossa ihmisen ikuinen yksinäisyys ja yhteyden kaipuu sekä merkityksen ja pelastuksen etsiminen peilautuvat nykyhetkemme suuriin teemoihin.
Minna Mikkosen toinen romaani Amelian luut on kaunis, episodimainen teos, jossa liikutaan eri aikakausilla katoavaisuuden ja toiveikkuuden teemoissa. (--) Amelian luut on monitasoinen teos, jossa tapahtumia kuvataan kuin taskulampulla valaisten, tuoden esiin yksittäisiä hetkiä, joista rakentuu puhutteleva kokonaisuus.
Henna Saarenketo, Mun Oulu
Mikkosen toinen romaani on mielenkiintoinen sekoitus dystopiaa ja historiallista romaania, jonka kruunaa herkkä, lyyrinen kieli. Romaani ei sorru selittämään itseään, vaan tarjoilee oivalluksia pieninä vihjeinä ja yksityiskohtina. Monialaisuus sekä kirjailijan kyky olla selittämättä liikaa tekevät kokonaisuudesta voimakkaan.
Marissa Mehr, Turun Sanomat