Asemat

Kennedy kuvaa tarkasti ihmisiä, jotka yrittävät löytää paikkansa aikana, jolloin sekä yhteiskunta että heidän oma elämänsä ovat muutoksessa.

Mia Kuntsi, Kotiliesi

Tunnelmat vaihtuvat lennossa arkiromantiikasta ja perhedraamoista dekkarimaisuuteen. Kerronta on ilmiömäisen paljon dialogin varassa, joko henkilöiden tai Roísínin omien ajatusten välillä. Tästä haasteesta suomentaja Maija Heikinheimo selviää mainiosti.

Louise Kennedy ammentaa Irlannista ja irlantilaisuuden eri puolista tavalla, joka on kansainvälisessä, kulttuurista omaleimaisuutta välttelevässä nykykirjallisuudessa jo harvinaista. Silti hän tavoittaa lukijansa missä tahansa; kertoohan Asemat loppujen lopuksi rakkaudesta, jonka erilaiset ilmenemismuodot avautuvat Roísínille vähitellen, paljon myös siirtolaisuuden myötä.

Kaukaa näkee paremmin, miten varhaiset lähisuhteet muovaavat ihmisen minäkuvaa, ja siksi niitä pitää yrittää vaalia. Samoin on kotiseudun laita: se jää ihmiseen kipuna ja hyväilynä, kuin ensirakkaus.

Suvi Ahola, Suomen Kuvalehti

Näitä kirjoja odotamme

Viime vuonna saatu Rikkomuksia oli ihana tikittävä poliittinen rakkaustrilleri.
[...] Asemat vie vuoden 1982 Irlantiin sekä ”ystävyyteen, rakkauteen ja nuoruuden kauaskantoisiin valintoihin”. [...] Rapiat 30 vuotta kokkina työskennellyt Louise Kennedy ei hempeile.

Antti Majander, Helsingin Sanomat