Tiesitkö, että kimalaiset leikkivät ja muurahaiset peseytyvät kuin kissat? Tätä eläimet voivat opettaa meille
Kimalaiset leikkivät, muurahaiset peseytyvät kuin kissat ja uhanalaisia lajeja autetaan pakastettujen sukusolujen avulla. Anna Sievisen Ammattina eläimet vie eläinten hämmästyttävään maailmaan yhdessä suomalaisten tutkijoiden ja eläinten parissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Tietokirja on suunnattu kaikenikäisille eläimistä, luonnosta ja yllättävästä knoppitiedosta kiinnostuneille.
Kimalaiset oppivat, leikkivät ja ratkaisevat ongelmia
”Mitä hullumpi tutkimusidea, sitä parempi”, eläinekologian dosentti ja biologi Olli Loukola oppi aikoinaan opettajaltaan – ja on todella totellut neuvoa. Loukola tutkii työkseen kimalaisten älykkyyttä ja oppimiskykyä. Hänen tutkimuksissaan pörriäiset ovat muun muassa pelanneet jalkapalloa, työntäneet legopalikkaa ja käyttäneet työkalua ruoan hankkimiseen kuten simpanssit. Ne myös leikkivät pallolla omaksi ilokseen.
”Kimalaiset yllättävät minut kerta toisensa jälkeen. Niiden oppimiskyky on huima.”
Kimalaisten maailma on täynnä yllätyksiä. Loukola kertoo, minkälainen on kimalaisen työpäivä laboratoriossa, mitä on täpinätanssi ja miksi kimalaisille ei kelpaa mikä tahansa kukka.
Kalatkin kokevat iloa, kipua ja mielihyvää
Myös kalojen sisäinen maailma on paljon rikkaampi kuin olemme luulleet. Kotkan Maretariumin toimitusjohtaja ja limnologi Sari Saukkonen kertoo, mitä hän on oppinut kaloista vuosikymmenien aikana.
”Uteliaisuus on kaikkien kalojen ominaispiirre. Niitä kiinnostavat uudet värit ja äänet. Juuri uteliaisuuden takia viehevalmistajat tekevät jatkuvasti uusia vieheitä.”
Maretariumin karpit tutkivat uteliaina vierailijoita, ja hauet osaavat kertoa hoitajalle, milloin niillä on nälkä. Yksi meritaimenista käyttäytyi kuin koira: se halusi, että sukeltaja ruokki sitä kädestä ja rapsutti vatsasta.
Kirjassa avataan myös kalojen älyä, muistia ja neuvotaan, miten nukkuvia kaloja voi itse tarkkailla kotirannassa.
Voiko pakastimessa olla avain eläinlajin tulevaisuuteen?
Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti avaa kirjassa eläintarhojen lajinsuojelutyötä.
Uhanalaisia lajeja voidaan auttaa esimerkiksi palauttamalla eläimiä luontoon. Korkeasaaresta on siirretty mongolianvillihevosia Mongoliaan ja metsäpeuroja Suomen kansallispuistoihin.
Suojelutyössä hyödynnetään myös syväjäädytettyjä soluja ja kudoksia, kloonausta, keinosiemennystä ja sijaisäitejä.
Kirjassa matkataan myös Korkeasaaren värikkääseen historiaan ja nykyhetkeen. Miten eläinten hyvinvoinnista huolehditaan? Miten toimitaan vaaratilanteissa? Entä mihin tarvitaan hanhioppaita?
Muurahaiset ovat tarkkoja hygieniasta
Muurahaiskeko kätkee sisäänsä kiehtovan maailman, evoluutiobiologian ja genomiikan professori Heikki Helanterä kertoo. Keon kätköissä muurahaiset jakavat ruoan suusta suuhun, taistelevat tauteja vastaan pihkan avulla ja asettavat yhteisen edun (melkein) aina etusijalle.
Muurahaiset ovat tarkkoja hygieniasta. Kotiin palattuaan ne peseytyvät kuin kissat, ja niillä on jaloissaan myös pieni harja. Mikrobeja vastaan ne taistelevat omilla ”antibiooteillaan”, joista voi mahdollisesti olla ihmisillekin tulevaisuudessa apua.
Helanterä tutkii muurahaisten evoluutiota ja vuorovaikutussuhteita. Hän kertoo, että nuoret kuningatarmuurahaiset joutuvat tekemään tärkeän valinnan. Lähteäkö kotipesästä isoon maailmaan vai jäädäkö synnyinkodin lämpöön? Osa päättää jäädä.
”Kuningattaret toimivat evoluution ohjaamina. Evoluutio ei johda aina asioihin, jotka olisivat populaatiolle hyväksi. Evoluutio toimii tässä ja nyt, ja se toimii aina yksilön omien etujen pohjalta.”
Rennot ja luottavaiset eläimet ovat parhaita näyttelijöitä
Eläimet yllättävät eläintenkouluttaja ja tietokirjailija Tuire Kaimion kerta toisensa jälkeen.
Esimerkiksi kanoilla on hämmentävä kyky havainnoida ja painaa asioita mieleensä.
Kaimio on tehnyt pitkän uran kouluttajana elokuva-, mainos- ja tv-tuotannoissa. Hän on opettanut esimerkiksi kyyhkysiä, susia, sammakoita, ahmoja, vasikoita ja kanoja.
Kaimio kertoo, mitä kulisseissa tapahtuu ja miten hän kouluttaa eläimiä. Kaimio käyttää sanojen sijasta yleensä eleitä – hän puhuu muun muassa koiraa, hevosta, naalia ja pöllöä. Tärkeintä on kärsivällisyys, rauhallisuus ja kyky viestiä vaarattomuuttaan.
”Jokainen eläin opettaa itse, millä tavoin se kokee olonsa turvalliseksi.”
Ammattina eläimet näyttää eläimet uudessa valossa
Anna Sievisen Ammattina eläimet kokoaa yhteen suomalaisia huippututkijoita ja asiantuntijoita, jotka ovat tehneet elämäntyönsä eläinten parissa.
Mukana kirjassa ovat:
• Evoluutiobiologian ja genomiikan professori Heikki Helanterä
• Eläinten fysioterapian dosentti Heli Hyytiäinen
• Eläinlääkäri ja eläintenkouluttaja Iris Kaimio
• Eläintenkouluttaja ja tietokirjailija Tuire Kaimio
• Biologisen antropologian dosentti Sonja Koski
• Eläinekologian dosentti Olli Loukola
• Evoluutioekologi ja professori Johanna Mappes
• Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen
• Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti
• Evoluutiobiologian ja ekologian dosentti Emma Vitikainen
Kirjassa pohditaan eläinten älykkyyttä, tunteita, käyttäytymistä ja evoluutiota. Tarinat haastavat meidän ihmisten käsityksen omasta erityisyydestämme. Kirja muistuttaa myös vastuustamme nyt, kun luontokato on kiivaampaa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa.
