Olen kotonani pohjoisessa. Kasvoin Rovaniemellä ja asun Oulussa, 50-luvun remontoitavassa rintamamiestalossa, jossa on suuri puutarha. Perheeni koko vaihtelee, vuoroviikoin komennan neljää pitkää miestä, vuoroviikoin vain yhtä. Kissat pysyvät.
Luen mieluiten pitkiä aikoja kerrallaan, nautiskellen, Rosa Liksomia, Kurt Vonnegutia, Orhan Pamukia, Enki Bilalia, Susinukke Kosolaa, Toni Morrisonia, kaikkea tarkkanäköistä ja vähän vinoa. Rakastan pitkiä aamuja, silloin olen selkeimmilläni. Parasta on, jos unen ja kirjoittamisen väliin ei ehdi tulla mitään. Uskon itsepäisen sinisilmäisesti, että kirjoittamalla voi vaikuttaa asioihin ja koskettaa ihmisiä. Kirjoittamaan ohjaaminen on kuin opettaisi lasta tanssimaan, sen innostavampaa hommaa ei ole. Paitsi tanssia itse. Suuri toiveeni on saada nähdä maailmoja. Suurin toiveeni on säilöä niitä tarinoihin.
