Rusetti (erikoispainos)

Esseeteksti virtailee kiihkeästi mielleyhtymästä toiseen, mutta lause säilyy eleganttina kautta linjan. Joskus le mot juste on yksinkertaisesti ”oi”. Kirjan graafinen asu kuvineen ja alaviitteineen kartuttaa runsasta materiaalia entisestään mutta myös rytmittää sitä tyylikkäästi. Teoksen lähtökohta on tietenkin aivan pöyhkeä, mutta kokonaisuus ei pelkisty yhdeksi esseeääneksi. Monenlaiset poikkeamat ja ylipäätään romaanikehys luovat asetelmaan ironista valoa. Katie-Katessä luokka-analyysi oli kenties terävämpää, mutta Rusetissa suloinen, ironinen ja vakava sävy laskostuvat yhtä kaikki taidokkaasti kuin kangaskäänteet barokkimaalauksissa. Ehkä radikaaleinta on kuitenkin, että teos vapauttaa aisteja ja avartaa havaintoa kaikenlaisten asioiden äärellä. Tuollainen ilo on tarttuvaa.

Juha-Pekka Kilpiö, Keskisuomalainen

 

Rusetti sitoo heti alussa teoksen punaiset langat nätisti ja helposti avautuviin solmuihin, joita lähdetään seuraamaan. Se tapahtuu teknisesti taitavasti ja lyyrisesti. (--) Harvoin saa lukea kotimaisesta proosasta yhtä ilahduttavia, taitavia ja osuvia analyysejä kuvataidenautinnoista. (--) Rusetti on kollaasiromaani, jonka lukeminen on esteettinen nautinto.

Arttu Seppänen, Helsingin Sanomat