Nipistäjä-Kerttu

Lapsen näkökulman rinnalla Vanhatalo tuo esiin monen vanhemman kokeman ristiriidan, kuinka pystyisi antamaan lapselleen riittävästi huomiota, mutta vaalimaan silti myös omaa rauhan ja tilan tarvettaan. Kertun äiti  kannustaa  tytärtään etsimään myös omia, sisäisiä maailmoitaan. Anna Emilia Laitisen pastellisävyinen kuvitus kommentoi     ristiriitatilannetta hyväksyvästi: Kerttu ei ole mikään pahis, kyse on koko perheen yhteisestä ongelmasta. Vastukset voitetaan, kun kaikki huomaavat pulman ja ovat valmiita muuttamaan käytöstään. Kuvitus tekee tekstin tavoin perheenjäsenistä persoonia, joilla kullakin on omat tarpeensa.

Päivi Heikkilä-Halttunen, Helsingin Sanomat

Kertun äiti kannustaa tytärtään etsimään myös omia, sisäisiä maailmoitaan. Anna Emilia Laitisen pastellisävyinen kuvitus kommentoi ristiriitatilannetta hyväksyvästi: Kerttu ei ole mikään pahis, kyse on koko perheen yhteisestä ongelmasta. Vastukset voitetaan, kun kaikki  huomaavat pulman ja ovat valmiita muuttamaan käytöstään. Kuvitus tekee tekstin tavoin perheenjäsenistä persoonia, joilla kullakin on omat tarpeensa.

Päivi Heikkilä-Halttunen, Helsingin Sanomat  

Tarina on lempeä, vaikka Kerttuun sattuu ja hän itse satuttaa. Nipistäminen on pienen tytön hätähuuto. Tarina ymmärtää lasta ja ojentaa aikuista. Lastakin se vähän opettaa. Kirja puuttuu tämän päivän epäkohtaan: lapsi jää ruudun varjoon. Omiin maailmoihin vaipumisessa ei ole kuitenkaan kyse vain ruutuun tuijottamisesta. Kertun äiti selittää, että kaikilla ihmisillä on sisässään oma maailma.

  Minna Yli-Karjanmaa, Keskisuomalainen