Janne Palkisto Crusell-elämäkerrastaan: “Crusellin elämäntyö on meille kaikille esikuva”
Bernhard Henrik Crusell (1775–1838) oli klarinetisti, säveltäjä ja hyväntekijä, jota pidetään merkittävimpänä suomalaisena säveltäjänä ennen Sibeliusta. Toimittaja ja klarinetisti Janne Palkisto on kirjoittanut laajan elämäkerran muusikosta, jonka tarina kertoo myös Suomen ja Ruotsin yhteisestä kulttuurihistoriasta. Lokakuussa 2025 Crusellin syntymästä tulee kuluneeksi 250 vuotta, ja tämä elämäkerta juhlistaa merkkivuotta ainutlaatuisella tavalla.
Crusell – säveltäjä, joka loi pohjan suomalaiselle musiikille
Crusellin polku kulki Uudestakaupungista Viaporiin ja sieltä Ruotsin kuninkaan orkesterin sooloklarinetistiksi vain 17-vuotiaana. Hän täydensi opintojaan Berliinissä ja Pariisissa, ja hänen sävellyksensä – kuten kuorolaulu Oi terve Pohjola – jäivät elämään osaksi pohjoismaista musiikkiperintöä.
Elämäkerta piirtää tarkkaa kuvaa ajasta, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa. Lahjakkuus, periksiantamattomuus ja yhteisön tuki mahdollistivat sosiaalisen nousun, joka teki Crusellista aikansa esikuvan – virtuoosin, säveltäjän ja hyväntekijän.
Haastattelussa Janne Palkisto
“Crusellin musiikki kolahti minuun 12-vuotiaana”
Mikä sai sinut omistamaan vuosien tutkimustyön juuri Crusellille?
Crusellin musiikki kolahti minuun 12-vuotiaana. Sen jälkeen sain itse soittaa hänen sävellyksiään ja syventyä hänen elämäntarinaansa. Koin, että Crusellin elämäntyö ansaitsisi enemmän huomiota ja toivoin yhä useampien saavan kuulla hänen musiikkiaan. Ajattelin, että myös Suomen ja Ruotsin pitkää yhteistä historiaa tulisi pitää paremmin esillä.
Kirjeet ja päiväkirjat avasivat aikansa musiikkielämän
Millaisia oivalluksia tutkimusmatka kirjeiden ja päiväkirjojen parissa toi?
Ymmärsin, miten muusikot olivat silloinkin vahvasti osa muuta yhteiskuntaa. Crusellin piti verkostoitua, hankkia rahoitusta, parantaa muusikoiden sosiaaliturvaa ja säveltää eri tilaisuuksiin sopivia teoksia. ”Hän joutui luovimaan poliittisesti myrskyisissä tilanteissa – elämäkerta näyttää meille mullistukset suomalaisen taiteilijan silmin.
Kansainvälinen ja tasa-arvoinen 1800-luvun alun Suomi
Miten Crusellin tarina muuttaa käsitystämme 1700–1800-lukujen vaihteen Suomesta ja Ruotsista?
Suomalaiset olivat tasavertaisia valtakunnan muissa osissa syntyneiden kanssa. Kieli- tai kulttuurirajaa ei Suomen ja Ruotsin välillä ollut. Soittimia, oppineisuutta ja uusia keksintöjä löytyi myös Suomen puolelta. Suomessa elettiin kansainvälisten virtauksien keskellä jo tuolloin.
“Soittaminen toi minut Crusellin nahkoihin”
Millä tavoin oma taustasi klarinetistina vaikutti kirjan kirjoittamiseen?
Olen itse saanut soittaa Crusellin sävellyksiä ja kasvanut niiden ympäröimänä. Soittaminen tuo syvempää kokemustietoa teoksista. Olen siottamisen kautta päässyt Crusellin nahkoihin ja ymmärtänyt teosten loputtomat tulkintamahdollisuudet. Näitä kokemuksia halusin tuoda esille myös kirjassa.
Crusellin perintö elää edelleen
Mitä haluat tämän kirjan kautta välittää nykylukijoille Crusellista?
Crusell oli ensimmäinen kansainvälisesti tunnettu suomalainen säveltäjä. Hänen elämäntyönsä on meille kaikille esikuva: hän piti huolta lähimmäisistään, auttoi köyhiä ja sairaita, kantoi vastuunsa soittokuntien johtajana eikä korottanut itseään muiden yläpuolelle.
Kirjailija
FT Janne Palkisto (s. 1977) on helsinkiläinen journalisti, klarinetisti ja tutkija, joka on erikoistunut 1800-luvun musiikkiin ja kulttuurihistoriaan. Hän on tehnyt pitkän uran Ylessä klassisen musiikin toimittajana ja konserttien juontajana. Vuonna 2022 Palkisto väitteli tohtoriksi Bernhard Crusellin ammatillisesta toiminnasta. Syyskuussa 2025 hän aloitti Uudenkaupungin Crusell-seuran festivaalijohtajana.
