”Ennen Hanko-trilogian kirjoittamista tiesin hyvin vähän sotavuosista”

– Trilogian taustamateriaalina olen käyttänyt kirjoja, digitaalisia arkistoja ja haastatteluja sellaisten ihmisten kanssa, jotka muistavat sotavuodet. Erityisesti minulle ovat olleet hyödyksi Hangö i tiden 1940–1943 ja Vi minns Hangö -teoksen kolmas osa, mutta myös monet muut teokset, jotka käsittelevät sotavuosia ja elämää siihen aikaan. Käytän usein Kansalliskirjaston verkkoarkistoa sekä vanhoja numeroita Hufvudstadsbladetista ja Västra Nylandista, mutta myös Dagens Nyheterin arkistoa. Arkistojen tutkiminen on kuin aarteenetsintää: koska teen tutkimusta samalla kun kirjoitan, opin jatkuvasti uutta, mikä muokkaa tarinaa. Ennen trilogian kirjoittamista tiesin hyvin vähän sotavuosista, mutta nyt tuntuu melkein siltä kuin olisin itse kokenut ne!

– Faktat ovat toki tärkeitä, mutta minulle kyse on myös tunteesta ja siitä, että pystyn kuvaamaan arkea tuohon aikaan. Siksi vietän paljon aikaa myös etsimällä vanhoja ruokalistoja ja sota-ajan reseptikirjoja, kun raaka-aineita oli vain vähän. Elämässä oli silti myös iloa, ei vain puutetta. Katsoin useita 1940-luvun alun elokuvia (suurin osa löytyy YouTubesta), ja yksi niistä oli niin jännittävä, että otin sen mukaan kirjaan. Kuuntelin myös sen ajan musiikkia – romanttisia valsseja ja iloisia, tarttuvia iskelmiä – jotta huoneessa olisi oikeanlainen tunnelma kirjoittaessani. Ihastuin erityisesti Sven-Olof Sandbergiin!

Kirjojen nimet poimittiin laulujen sanoista

– Kirjojen suomenkieliset nimet tuottivat pienen haasteen. Ruotsinkieliset nimet on poimittu suoraan Georg Malmstenin Hangövalsen-kappaleesta, mutta sitä ei ole olemassa suomeksi. Samaa sävellystä on käytetty kappaleessa Leila, ja siitä kääntäjä Sirkka-Liisa Sjöblom löysi ensimmäisen kirjan nimen: ”Leila, Leila, Leila, kaut aikain säilyt sydämessäin.”

– Toisen kirjan nimeen käytimme hankolaisen kirjastonhoitajan käännöstä Hangövalsen-kappaleesta. Näin Hos dig min längtan är förtöjd muuttui muotoon Sun luonas kaipuuni on, mikä sopii hyvin kirjan tunnelmaan. Kolmannen kirjan nimi Tuo aika mieleen palaa tulee taas Leila-kappaleen säkeestä ”Oon sua lempinyt salaa, tuo aika nyt mielehen palaa.” Nämä säkeet eivät juurikaan vastaa alkuperäistä nimeä, mutta mielestäni ne toimivat hyvin.