Olen sarjakuvataiteilija, opettaja ja neljän lapsen isä Oulusta. Ennen kaikkea olen kuitenkin utelias ihminen, joka ei halua koskaan matkustaa kahdesti samaan paikkaan, ei edes Berliiniin. Sama pätee myös taiteeseen, sillä haluaisin kokeilla vähän kaikkea. Neljän sarjakuva-albumin ohessa olen pitänyt useita maalausnäyttelyitä, valokuvanäyttelyn, ollut perustamassa taidegalleriaa Oulun Heinäpäähän, tehnyt kuvituksia folkfestivaaleista lastenvaatteisiin ja kirjoittanut kolumneja sekalaisiin lehtiin. Päivisin opetan suomea yläkouluikäisille maahanmuuttajille. Iltapäivisin viihdyn kotona lasteni kanssa ja harrastan heidän mielestään liian oudonmakuisten ruokien valmistamista. Iltaisin keksimme yhdessä järjettömiä kertomuksia, joissa on konservatiivinen alku, kamala keskikohta ja onnellinen loppu. Unelmoin huolettomasta elämästä.
Kirjoitan, koska en malta olla kirjoittamattakaan. Olen yrittänyt, mutta tulen vain levottomaksi. Merkityksellinen arki on tärkein inspiraationlähteeni. Perheen ja päivätyön ohella taiteen tekemiselle jäävä siivu on päivittäin ohut, mutta pyrin käyttämään sen tehokkaasti. En kirjoita ikinä itselleni, vaan aina muille. Minulla on idealistinen ajatus siitä, että jokainen kirjani on edes jollain tapaa yhteiskunnallisesti merkityksellinen.
Kirjallisuus antaa ajatuksille täydellisen muodon. Ajatukset ovat usein höttöisiä ja epäselviä, mutta niiden pukeminen tekstiksi ja tarinaksi terävöittää niitä. Maailma tarvitsee selkeitä muotoja ja hyvää kirjallisuutta.
