Kukka Ranta
Olen Helsinkiin kotiutunut eteläkarjalainen freelance-toimittaja, tietokirjailija, dokumentaarinen valokuvaaja ja väitöskirjatutkija: työssäni rakastan yhdistellä näitä kaikkia! Yli kymmenen vuoden ajan olen asunut ja työskennellyt Suomen ja Espanjan lisäksi Länsirannalla Palestiinassa, useissa Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maissa, New Yorkissa, Kazakstanissa, sekä entisessä Jugoslaviassa. Viime vuosina tutkimukset ovat vieneet Huippuvuorten kautta Saamenmaalle perehtymään alkuperäiskansaoikeuksiin.
Viimeisintä tietokirjaani Vastatuuleen. Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta (S&S 2019) olen työstänyt yhdessä toimittaja-tietokirjailija Jaana Kannisen kanssa. Tärkeintä työssämme on ollut kuunteleminen ja yhteistyö saamelaisten kanssa, sekä alkuperäiskansan näkökulmien avaaminen tietämättömälle suomalaiselle valtaväestölle, saamelaisyhteisöjen tarpeista lähtien.
Aiemmin olen tutkinut liikakalastuksen maailmanlaajuisia seurauksia paperittomien siirtolaisten seurassa Etelä-Euroopan kaduilla ja pienkalastajien parissa Länsi-Afrikan kalastajarannoilla. Valmistuin valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta 2013. Kehitysmaatutkimuksen pro gradu -tutkielmallani selvitin EU:n kalastuspolitiikan vaikutuksia Länsi-Afrikassa ja kalakantojen romahduksen yhteyttä Kanarian saarten kautta Eurooppaan suuntautuvaan siirtolaisuuteen. Kirjoitin liikakalastuksesta tietokirjan Kalavale yhdessä Emma Karin kanssa (Into kustannus 2012) sekä Suomalainen kalasoppa e-kirjan (Long Play 10/2013). Vuosina 2007-2011 tarkastelin Helsingin kaupungin töhrypolitiikan ja kaupunkitilassa laajalle levinneen vartijaväkivallan seurauksia. Tutkimuksista syntyi teos Muutaman töhryn tähden yhdessä Mikael Brunilan ja Eetu Virenin kanssa (Into kustannus 2011). Lisäksi lukuisia reportaasejani on julkaistu mm. Ylellä, Suomen Kuvalehdessä, Imagessa ja Maailman Kuvalehdessä.
Teen ratkaisukeskeistä tutkimusta, ihmisten kanssa yhdessä keskustellen ja oppien. Erityisesti olen kiinnostunut tarkastelemaan vähemmistöoikeuksia, ympäristön suojelua, maailmankauppaa ruohonjuuritasolla, yhteiskunnallisia liikkeitä, liikakalastuksen maailmanlaajuisia seurauksia, sekä rakenteellista köyhyyttä ja syrjäytymistä.
Miksi kirjoitat?
Kirjoittaminen on tapa tutkia ja jäsentää maailmaa, parhaimmat oivallukset teen aina kirjoittamalla. Kirjoittaminen on valtavan syvä luova prosessi ja aivan oma mielentila, jota tehdessä innostun valtavasti. Kirjoittamiseni tarkoitus on tehdä näkyväksi yhteiskuntaa eriarvoistaviarakenteita.
Miksi kirjallisuus on tärkeää?
Kirjallisuus antaa ajatteluun syvempiä ulottuvuuksia ja kehittää ymmärrystä niin ihmisyydestä kuin itsestään. Parhaimmillaan kirjallisuus ohjaa ihmiskuntaa oikeudenmukaisuuteen, ottaa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin ja kantaa vuosituhantista muistiamme.
Viimeisintä tietokirjaani Vastatuuleen. Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta (S&S 2019) olen työstänyt yhdessä toimittaja-tietokirjailija Jaana Kannisen kanssa. Tärkeintä työssämme on ollut kuunteleminen ja yhteistyö saamelaisten kanssa, sekä alkuperäiskansan näkökulmien avaaminen tietämättömälle suomalaiselle valtaväestölle, saamelaisyhteisöjen tarpeista lähtien.
Aiemmin olen tutkinut liikakalastuksen maailmanlaajuisia seurauksia paperittomien siirtolaisten seurassa Etelä-Euroopan kaduilla ja pienkalastajien parissa Länsi-Afrikan kalastajarannoilla. Valmistuin valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta 2013. Kehitysmaatutkimuksen pro gradu -tutkielmallani selvitin EU:n kalastuspolitiikan vaikutuksia Länsi-Afrikassa ja kalakantojen romahduksen yhteyttä Kanarian saarten kautta Eurooppaan suuntautuvaan siirtolaisuuteen. Kirjoitin liikakalastuksesta tietokirjan Kalavale yhdessä Emma Karin kanssa (Into kustannus 2012) sekä Suomalainen kalasoppa e-kirjan (Long Play 10/2013). Vuosina 2007-2011 tarkastelin Helsingin kaupungin töhrypolitiikan ja kaupunkitilassa laajalle levinneen vartijaväkivallan seurauksia. Tutkimuksista syntyi teos Muutaman töhryn tähden yhdessä Mikael Brunilan ja Eetu Virenin kanssa (Into kustannus 2011). Lisäksi lukuisia reportaasejani on julkaistu mm. Ylellä, Suomen Kuvalehdessä, Imagessa ja Maailman Kuvalehdessä.
Teen ratkaisukeskeistä tutkimusta, ihmisten kanssa yhdessä keskustellen ja oppien. Erityisesti olen kiinnostunut tarkastelemaan vähemmistöoikeuksia, ympäristön suojelua, maailmankauppaa ruohonjuuritasolla, yhteiskunnallisia liikkeitä, liikakalastuksen maailmanlaajuisia seurauksia, sekä rakenteellista köyhyyttä ja syrjäytymistä.
Miksi kirjoitat?
Kirjoittaminen on tapa tutkia ja jäsentää maailmaa, parhaimmat oivallukset teen aina kirjoittamalla. Kirjoittaminen on valtavan syvä luova prosessi ja aivan oma mielentila, jota tehdessä innostun valtavasti. Kirjoittamiseni tarkoitus on tehdä näkyväksi yhteiskuntaa eriarvoistaviarakenteita.
Miksi kirjallisuus on tärkeää?
Kirjallisuus antaa ajatteluun syvempiä ulottuvuuksia ja kehittää ymmärrystä niin ihmisyydestä kuin itsestään. Parhaimmillaan kirjallisuus ohjaa ihmiskuntaa oikeudenmukaisuuteen, ottaa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin ja kantaa vuosituhantista muistiamme.

Kuva: Kukka Ranta Lataa painokelpoinen kuva