Olen helsinkiläinen kirjoittaja ja valtiotieteiden maisteri, jolla kesti kauan keksiä, että voisin kirjoittaa kirjan minulle kaikista tutuimmasta aiheesta, klassisesta baletista. Olen toiminut pitkään elokuvien ja tanssin parissa muun muassa esseistinä, kriitikkona, toimittajana ja viestintäsuunnittelijana. Tekstejäni on julkaistu kirjallisuus- ja kulttuurilehdissä, ja olen julkaissut myös novellikokoelman Tehtävät (ntamo, 2018).
Aloitin baletin nelivuotiaana ja kävin muun muassa Suomen kansallisoopperan balettioppilaitoksen. Jatkoin tanssimista sen jälkeenkin, kunnes lopetin sen seinään ja ryhdyin opiskelemaan viestintää. Teen viestintätöitä yhä, mutta kirjoja haluan kirjoittaa niin, ettei minkään tietyn viestin välittäminen ole pääasia. Kirjallisuudessa pidän epäilyksistä, empimisestä, kielletyistä aiheista, pakkomielteistä, kaikesta siitä, mitä viestintätyössä tulisi yleisesti välttää: järjestyksen ja johdonmukaisuuden iloisesta hajoamisesta.
Luen mieluiten novelleja, esseitä, pitkiä perusteellisia artikkeleita sekä anonyymejä keskustelupalstoja. Huomaan usein innostuvani epäluotettavista kertojista, moraaliltaan kyseenalaisista henkilöhahmoista ja tavalla tai toisella ulkopuolelle jääneistä tai jättäytyneistä tyypeistä. Arvostan riemua ja hauskuutta: nautin teksteistä, jotka on tehty taiten ja tosissaan, mutta joista välittyy hilpeä katse maailmaan.
Kirjoitan mieluiten muusta kuin itsestäni. Uudessa kirjassani kirjoitan itsestänikin. Se oli aluksi hyvin vaikeaa ja lopuksi huolestuttavan helppoa aivan kuin olisin kirjoittanut jostakin toisesta. Kirjoittaminen sujuu parhaiten aamuisin. En ole öisin kirjoittava boheemieläjä, vaikka mielikuvissani olisin halunnut olla.
Miksi kirjoitat? Kirjoittaminen synnyttää maailmaan uusia maailmoja. En kirjoita luodakseni selkeyttä tai selvittääkseni ristiriitoja, vaan luodakseni uusia. Kirjoittamalla voin asettaa myös omat yhteensovittamattomat haluni ja haaveeni rinnakkain, näyttää ne yhtä aikaa tosina. Olen levoton, aina eri mieltä itseni kanssa, haluan kaikkea koko ajan. Siksi kirjoittaminen sopii minulle: kirjoittaessa minkään ei tarvitse sulkea mitään muuta pois.
