Riittävän hyvä karanteeni

Aurora Airaskorpi kirjoittaa siitä, miten karanteeniakin voi suorittaa. Miten kokea riittävyyden tunnetta, kun kaikki on epävarmaa?

Aurinko paistoi, kun istuin eräänä lauantaina sen ainoan aukiolevan kalliolaisen kahvilan terassilla, johon kaltaiseni luovat kotityöläiset kerääntyvät nyt kokemaan edes palasen entistä elämäänsä kauralaten äärellä. Viereisessä pöydässä kolmekymppinen mies kertoi kahvipöytäkavereilleen, kuinka hän on käynyt joka aamu joogaamassa sillä ainoalla joogastudiolla, joka vielä ottaa ihmisiä paikan päälle seisomaan asanoissa. Joogan jälkeen hän on polkenut pyörällä uimaan kylmään veteen, ja lisäksi pitänyt jopa enemmän yhteyttä kaukaisiin ystäviinsä kuin normaalisti. Ihailtavaa ahkeruutta, mietin. Samalla aloin pohtia, josko salakuuntelun kohteeni edusti sitä ryhmää eristäytyjistä, joiden täytyy kerätä päiviinsä suorituksia selviytyäkseen.

Tunsin sielujen sympatiaa, koska löydän itseni usein tekemästä tismalleen samaa. Olen eristäytymisen alettua ottanut käyttööni nettijoogapalvelun ja jossain takaraivossani asettanut tavoitteeksi aloittaa aamun 15 minuutin joogalla ja lopettaa päivän 30 minuutin joogaan. Työpäivän keskellä käyn lyhyellä kävelyllä ja sen päätyttyä pidemmällä. Usein yhdistän iltakävelyyni puhelun ystävälle, jolloin saan samalla hoidettua sosiaalisia suhteitani ja irtauduttua työpäivästä. Nämä aktiviteetit ovat oppikirjan mukaisia etätyöläisen selviytymiskeinoja, jotka ylläpitävät henkistä ja fyysistä hyvää oloa arjessani. Taukoja ja työn ja vapaan erottelua suosittelevat niin asiantuntijat kuin etätyön konkaritkin.

Hyvinvointisuoritusten lisäksi sosiaalinen media täyttyy haasteista ja mietelauseista, joissa kehotetaan ottamaan tästä ajasta kaikki irti. Kriisi herättää luovuuden, kuten itsekin kirjoitin tovi sitten. Nyt on näennäisesti enemmän aikaa kaikenlaisille harrastuksille ja tee-se-itse-projekteille. Parhaimmillaan tämä aika voi inspiroida suuria tekoja tai ainakin suurteoksia – väitetäänhän Shakespearen kirjoittaneen King Learin ruton aikana karanteenissa, joskin väitteen totuudenmukaisuutta on vaikea todistaa.

Kirjoittaessani kirjaani Riittävän hyvä – selviytymisopas työelämään, pandemiaa ei ollut vielä näköpiirissä. Työelämän suorituskeskeisyys ja tehokkuuden tavoittelu näyttivät loppumattomilta. Olisi ilo huomata, että koronan tarjoama pysähdys keventäisi suoritustaakkaamme ja lisäisi työn merkityksellisyyttä.

Poikkeusolojen arki ja sen tuomat näennäiset mahdollisuudet tuovat kuitenkin mukanaan uudenlaista riittämättömyyttä. Ensinnäkään pandemian jyrän alta jäljelle jääneet työt eivät jakaudu tasaisesti. Osa menettää työnsä kokonaan ja toiset paiskivat sitä hiki hatussa. Itse kuulun jälkimmäisiin, niihin onnekkaampiin joiden elämä jatkuu samaa rataa, joskin etänä.

Kuten kirjassani totesin, riittämättömyydelle on helppo altistua nimenomaan silloin, kun joutuu opettelemaan uutta ja kun kaikki on epävarmaa. Koronan aiheuttaman etätyön minimivaatimustasoa kukaan ei oikein tunne. Ja kun mittareita ei ole, jokainen voi asettaa niitä täysin vapaasti itse itselleen. Silloin riittämättömyyttä syntyy kaikesta siitä, mitä muka pitäisi tehdä tai olla, kuten menetetyistä asiakkaista, kävelemättömistä päiväkävelyistä tai väliin jääneistä kylmävesiuinneista.

Etätyöstä tulee helposti kasa suorituksia ilman työyhteisön tuomaa sosialista tukea. Kotona pyörivä lapsikatras ja töitä tekevä puoliso myös mitä todennäköisimmin vaikeuttavat työn imun löytämistä. Ja kun työpiste sijaitsee omassa olohuoneessa, työn ja vapaa-ajan rajat häilyvät ja viinipullon korkkaamisesta tulee helposti ainoa tapa vaihtaa mielentilaa toisaalle. Kotonakin voi kuormittua.

Riittämättömyyttä voi kokea myös työarjen pienistä yksityiskohdista, kuten siitä, miten hyvältä oma koti näyttää videopuhelussa verrattuna kollegaan. Pinterestin analytiikka kertoo, että haut lauseella “work from home setup” nousivat 1411 prosentilla maaliskuun alkupuolella. Sorruin itsekin tilaamaan netistä uudet teekupit, koska aiemmin vain itse rumina pitämäni kupit olivatkin yhtäkkiä jokaisen videopalaverin tärkein asusteeni. Kun on aikaa keskittyä epäolennaiseen, siihenhän keskitytään. Sisustuksen pohtiminen on nimittäin kevyempi aihe pohdittavaksi kuin se, onko minulla mahdollisesti töitä enää syksyllä.

Epävarmoissa tilanteissa riittävän hyvät työsuoritukset ja elämä vaativat jatkuvaa uudelleenmäärittelyä. Riittävän hyvän määrittely on meidän jokaisen tehtävä ihan itse tai lähiyhteisömme kera. Tämä vaatii keskustelua niin kotona kuin etäkollegoiden kanssa. Jotkut varmasti tulevat koronakaapistaan ulos täysin uusien innovaatioiden, oivallusten ja King Lear -versiointien kera, koska se on ollut heille ainoa tapa selvitä tästä ajasta järjissään.

Riittävän hyvä selviytymiskeino on kuitenkin jo pelkkä selviytyminen. Nyt jos koskaan on hyvä hetki keskittyä tekemään se, mikä on mahdollista ja välttämätöntä ja helpottaa päivättömiin päiviin heräämistä. Koska kukaan ei tiedä, mikä muuttuu ja mihin suuntaan, yksikään karanteenisuoritus ei takaa, että kukaan selviytyy voittajana tai välttää kolhut.

Jos maailma on vuoden päästä täysin toisenlainen, olkoonpa matka sinne suorittamisen sijaan ihan vaan edes siedettävä – siis riittävän hyvä.

9789515249746
Pane stoppi tyhjälle suorittamiselle! Aurora Airaskorven kirja löytyy verkkokaupastamme, ja siitä on tehty myös äänikirja.