Kirjailija Catharina Ingelman-Sundberg kertoo meille, miten hän kirjoittaa. Hänen kirjasarjansa Keinutuolikoplasta on ilmestynyt jo usealla kielellä ja se on ollut myyntilistojen kärjessä muun muassa Ruotsissa, Englannissa, Kanadassa, Ranskassa ja Saksassa.
Missä kirjoitat?
Minulla on kirjoitusmökki salaisessa paikassa, jonne mieluusti piiloudun ja kirjoitan. Mutta voin kirjoittaa missä vain, lentokentällä tai missä nyt olenkin. Silloin pitää vain kiinnittää kuulokkeet tietokoneeseen ja kuunnella rauhallista musiikkia samalla kun kirjoittaa. Suosikkikirjoituspaikkani on meren rannalla.
Miten kirjoitat?
Kun kirjoitan romaaneja, minulla on kantava ajatus. Keinutuolikopla on esimerkiksi joukko vanhainkodin asukkaita, jotka hyvällä huumorilla kapinoivat sitä vastaan, miten yhteiskunta kohtelee vanhuksia. Koska vangeillakin on paremmat oltavat kuin vanhuksilla, pitää Keinutuolikoplan ryhtyä varkaiksi päästäkseen vankilaan. Rahat jotka he varastavat menevät köyhille ja vähäosaisille. Se oli teemana Kakkua, kiitos! -romaanissa. Minulla on aina aloittaessani vain hyvin vähän tekstiä, jota sitten kehittelen edelleen.
Viimeisin kirjani Ain laulain ryöstös tee kertoo siitä, kuinka Keinutuolikopla haluaa antaa mahdollisimman paljon rahaa matalapalkkaisille, vanhuksille ja köyhille. Silloin rahat pankkiryöstöstä eivät enää riitä. Keinutuolikoplan pitää ryhtyä riskisijoittajiksi ja keinotella niin paljon rahaa kuin mahdollista – voidakseen lahjoittaa rahat niille joilla on vaikeaa. Kirjaa varten jouduin opiskelemaan sijoittamista ja teeskentelin itsekin ryhtyväni keinottelijaksi, ja satuin aivan vahingossa törmäämään Panama-skandaaliin ennen kuin se paljastui ja tuli ajankohtaiseksi…
Teen usein taustatutkimusta samaan aikaan kun kirjoitan.
Milloin kirjoitat?
Aina. Kaikki muu elämässä on häiriöksi!