Andy Stanton

Andy Stanton (s. 1973) asuu Pohjois-Lontoossa. Hän opiskeli englantia Oxfordissa, kunnes hänet potkittiin pihalle. Hän on työskennellyt muun muassa elokuvakäsikirjoitusten lukijana, sarjakuvapiirtäjänä ja sairaalan vastaanottokäskyläisena. Andy on kiinnostunut monesta asiasta mutta eniten hän pitää sarjakuvista, kirjoista ja musiikista (jopa jatsista).
Jonain päivänä hän haluaisi muuttaa New Yorkiin tai Berliniin tai johonkin sellaiseen paikkaan jossa eletään boheemielämää.  
Tähän mennessä Andy Stanton on yhdessä kuvittaja David Tazzymanin kanssa julkaissut yhdeksän kirjaa vihaisesta ja lapsia vihaavasta Mr Gumista.

The Guardian haastatteli Andya:
 
Missä luet mieluiten?
Sänky on paras paikka. Toiseksi paras paikka lukea on kun syö yksin halvoissa ravintoloissa, mieluiten kun ulkona sataa. (Jos sataa sisällä, ravintola on todella halpa.)
Missä kirjoitat mieluiten?
Kotona pöytäni ääressä. Joskus, kun kirjoittaminen ei suju, menen kahvilaan, mutta siellä aika kuluu kahvikupin siirtelyyn ja kakunmurujen putsaamiseen t-paidalta, ja sitten naapuripöydässä käydään äänekästä keskustelua tai musiikki on häiritsevää tai tuoli on epämukava. Kun kirjoitan kotona, voin kontrolloida ympäristöäni. 
Jos olisit supersankari, mikä olisi supervoimasi?
Kaikki hyvät on jo varattu eikö? Minulle jäisi varmaan kyky teleportata viikunoita lyhyitä etäisyyksiä tai kyky arvata ihmisten syntymäpäivät melkein oikein. 
Minkä neuvon antaisit kirjailijaksi haluaville?
Kirjoita ensimmäinen luonnos valmiiksi. Se on vaikeinta. Älä puleeraa ja editoi ja märehdi kirjoittaessasi tai et ikinä pääse loppuun. Varmista vain että pääset kirjailijaksi keinoja kaihtamatta. 
Mikä on oudoin lahja/kysymys, minkä olet saanut ihailijalta?
Olen saanut kakun joka oli leivottu munista, jotka olivat kirjani henkilöiden mukaan nimettyjen kanojen munimia. Se oli aika outoa mutta en valita, kakku oli herkullinen. Toinen perhe nimesi kissansa romaanihenkilöideni mukaan: Mr Gum ja Billy William the Third. He antoivat minulle ylpeinä eläinlääkärilaskun, josta nimet kävivät ilmi. Lapset kysyvät uskomattoman outoja asioita kirjatapahtumissa, joten minulla on paljon mistä valita. Tässä joitain lemppareita: "Mikä oli ensimmäinen muki, jonka muistat?"; "Voitko korjata avaimenperäni?" ja Edinburghista mieleenpainuva "Miksi nenäsi on niin iso?"
 
 
 
Andy Stanton

Herra Gummi ja salainen piilopaikka

Herra Gummi ja kirsikkapuu

Mitä syödään, herra Gummi?

Herra Gummi ja tanssiva karhu

Herra Gummi ja Piparipohatta

Herra Gummi ja voimakivet