Loistava esikoisromaani ja sukusaaga pohjalaiselta turkistarhalta

Karin Erlandsson on kirjoittanut rakenteeltaan monipuolisen ja kielellisesti hallitun romaanin. Se on täynnä tuoksuja, aavistuksia ja odotuksia, jotka joutuvat poikkiteloin arjen sosiaalisten vaatimusten kanssa. Maaseutukuvauksena Minkkitarha on kaikkea muuta kuin imarteleva. Vakavuutta pehmentää usein dialogin hurtti huumori, joka on kuin manaus arjen armottomuutta vastaan: "No, leuka pystyssä ja jalat maassa."
Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto, ehdokas 2015. Raadin perustelut

Evert satsasi minkkeihin ensimmäisenä koko kylässä.
Tässä on rahaa, poika, Evert sanoi Lars-Mikaelille.
Minkit haisivat, mutta Lars-Mikael rakasti niiden hajua. Vähitellen muutkin kyläläiset ymmärsivät, että minkeissä oli tulevaisuus. Minkkitarhat kasvoivat, kylä kehittyi, maailma kulki eteenpäin. Ihmiset elivät minkkien ehdoilla, minkit ihmisten.
 
Minkkitarha on Pohjanmaalla kasvaneen Karin Erlandssonin taiturillinen esikoisromaani, joka nivoo yhden perheen tarinan osaksi laajempaa muutosta. Henkilökohtaiset uhraukset ovat suuria, mutta niin ovat voitotkin. Kiistanalainen elinkeino on toisille koko maailma, eivätkä tarhurit ole uskoa korviaan kuullessaan uutisia kettutytöistä. Huhut alkavat kiertää, epäluulo alkaa itää.
Erlandssonin eleetön kerronta valaisee armottomasti päähenkilöiden toiveita, pelkoja ja pettymyksiä. Aikakausi muuttuu hitaasti toiseksi, mutta ihmiset eivät aina muutu. 

Minkkitarha on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2015 saajaksi.

Sähkökirja
Paperikirja

Karin Erlandsson on kirjoittanut hienon sukuromaanin minkkitarhaajista. Arkisesta elämästä kertovaa tasaisenoloista tekstiä lukee kuin thrilleriä, alusta lähtien odottaa ja yrittää ennakoida, mihin asiat kääntyvät. Teksti on kaunista ja mukanaan vievää erikoisuuksia tavoittelematta.
Leena Nygård, Keskipohjanmaa

Karin Erlandsson


Karin Erlandsson

Saarretut

Karin Erlandsson

Saarretut

Karin Erlandsson

Helmenkalastaja

Karin Erlandsson

Kuolonkielot