Uusi ruotsinsuomalainen kirjallinen supertähti

Miira saa vihdoin jättää taakseen peruskoulun ja ruotsinsuomalaisten luokan ja nauttia vapaudesta. Aloittaa lukion, tulla ammattilaiseksi. Aivokirurgiassa. Muuttaa lähiöstä, lemmiskellä silloin kun tahtoo. Päästä rappusiivoojan työstä. Mutta tie on mutkainen, elämä kiharainen ja Miira saa törmäyksissä mustelmia. Hän kieltäytyy silti antamasta periksi. Villin palavalla halulla hän etenee läpi esteiden ankarasti luokittelevassa järjestelmässä.
Miira kertoo Göteborgissa asuvan, juuriltaan suomalaisen nuoren tarinan. Miira elää 80-luvun loppua, kätkeytyy pakkelin taakse ja kantaa linkkuveistä taskussaan. Kirja kertoo köyhyydestä, mutta myös siitä, että luokkayhteiskunnassa voi kivuta korkeammalle, tai ainakin yrittää.
Miira on itsenäinen jatko-osa Eija Hetekivi Olssonin palkitulle esikoisromaanille Tämä ei ole lasten maa. Sen omintakeinen ja intensiivinen kieli ei päästä lukijaa otteestaan.
 

Paperikirja
Sähkökirja
Osta

32.00 €

Miira kun kokee kaiken lapsen totaalisuudella ja valuttaa sitten tunnemyrskynsä patoamattomana sisäisenä monologina kirjan sivuille. Parhaimmillaan tämä tuo angstisen teinin tunne-elämän lähes lukijan iholle.

Jussi Aurén, Aamulehti

Kirjaa suosittelen kaikille 70-luvun alkupuolella syntyneille, monikulttuurisuuden tutkijoille ja erilaisten tyttökirjojen ystäville. Vetävän tyylinsä vuoksi teos voisi mennä nuortenkirjastakin, vaikka tässä kuvataan nykynuorten vanhempien kultaista aikaa.
Blogi, Anun ihmeelliset matkat

Suomalaistaustaisen ruotsalaiskirjailijan Eija Hetekivi Olssonin kuvaus luokkayhteiskunnasta on suoraviivaisen tehokas. Romaanin päähenkilön, ruotsinsuomalaisen maahanmuuttajan Miiran elämässä etenemistä ei estä ainoastaan rahan vähäisyys. Betonilähiön maailma ei vain kohtaa rivitalojen, kahviloiden ja kauluspaitojen maailmaa.
Pasi Huttunen, Keskisuomalainen
 

Eija Hetekivi Olsson


Eija Hetekivi Olsson

Tämä ei ole lasten maa