Download Kuva:
Katja Tähjä (vas.) ja Kaisa Viitanen. Teemu Kuusimurto
Download Kuva:
Britanniasta turvaa hakenut ugandalainen Prossie N. piileskelee Kampalassa vainoajiaan. Kuva: Katja Tähjä
Download Kuva:
Gola Jabbar olisi halunnut jäädä Suomeen. Karkotuksen jälkeen hän ei ole väkivallan pelossa uskaltanut palata vanhaan kotikaupunkiinsa vaan asuu erakkona vuoristokylässä. Kuva: Katja Tähjä
Download Kuva:
Ruotsissa syntynyt Mihram-poika karkotettiin perheineen Pohjois-Irakiin. Hänen  vanhempansa ovat masentuneet vakavasti. Kuva: Katja Tähjä
Download Kuva:
Lana Rafik kertoo Karkotetut-kirjassa traumaattisesta karkotuslennosta Ruotsista Irakiin. Kuva: Katja Tähjä
Download Kuva:
Karkottaminen hajottaa perheitä. Itävallan viranomaiset pakkopalauttivat  Mezhydovin perheen isän Tšetšeniaan, jossa hän joutui vankilaan. Hänen vaimonsa Karina jäi lasten kanssa Itävaltaan. Kuva: Katja Tähjä
Download Kuva:
Kreikasta Turkkiin karkotetut afgaanipojat odottavat uutta Välimeren ylitystä salakuljettajien kyydissä. Kuva: Katja Tähjä
Download Kuva:
Christiana Acheampong opiskeli Helsingin yliopistossa valtiotieteitä ja sai neljä lasta. Sitten Suomi karkotti heidät Ghanaan. Kuva: Laura Oja
Lukunäyte
Kirja heistä joita karkotukset todella koskevat

Joka vuosi Euroopan unionin jäsenmaat häätävät 160 000 ihmistä. Se on reilu jyväskylällinen ja vajaa turullinen ihmisiä. Mitä me tiedämme heistä?

Toimittaja Kaisa Viitanen ja valokuvaaja Katja Tähjä työryhmineen matkustivat neljän vuoden aikana seitsemään maahan ja haastattelivat ja kuvasivat EU-maista vastentahtoisesti poistettuja. Karkotetut on kirja heistä. Se on ensimmäinen suomalainen tietokirja vaietusta aiheesta. Kirjaan on haastateltu myös saattopoliisia.

Moni karkotettavista on ehtinyt juurtua Eurooppaan. Heillä on työpaikka, ystäviä, perhe ja identiteetti, mutta ei oleskelulupaa. He ovat ehkä syntyneet Suomessa ja käyvät koulua, kuten Teophania. Toiset eivät ole ehtineet juurtua, mutta he haaveilevat tulevaisuudesta niin kuin tulevaisuudesta haaveillaan. Syynä voi olla rakkaus, niin kuin Shvanilla, tai toive paremmasta elämästä, kuten Chailailla. Osa pakenee kidutuksen uhkaa, osa kuolemanvaaraa. Esimerkiksi Alain.
Teophania, Shvan, Chailai ja Alain on jo karkotettu ja heidänlaisiaan karkotetaan koko ajan. Reittilennoilla ja erikoislennoilla, nippusiteissä ja ilman, saattajan kanssa ja omin päin. Moni alkaa välittömästi suunnitella uutta matkaa Eurooppaan.

Häädettävien määrä tulee nousemaan, ja Euroopassa tehostetaan palautusjärjestelmiä, vaikka ensin pitäisi kysyä, miksi. Ovatko karkotukset tarpeellisia, saati hyödyllisiä? 

Osta

32.00 €

Kaisa Viitanen
Katja Tähjä